Tulvapellot

Erkkisjärven tulvapellot

Vähäjärven tulvapellot

Lintuviikonloppu

Viikonloppuna tuli retkeiltyä pitkästä aikaa kunnolla. Paikalliset tulvapellot tarjosivat monenlaista nähtävää edelleen ja uusia lajeja tämän vuoden listalle kertyi hiljalleen. Lauantaiaamuna lähdin aikaisin ajamaan Himangalle, mistä otin kyytiin kaksi siskoani, jotka ovat molemmat kokeneita lintuharrastajia. Heidän kanssaan kierreltiin yhdeksän tunnin ajan Lohtajalla. Lajeja tuli päivän listalle 72, joista minulle suuri määrä vuodareita ja jopa eliksiäkin. Aamu alkoi Harjukarin lintutornilla, missä oli puolenkymmentä lintuharrastajaa putkien kanssa jo staijaamassa. Ensimmäinen varttitunti tarjosi jo kymmenkunta uutta lajia ja aamupäivän mittaan vielä paljon lisää. Puolen päivän aikaan ajeltiin Pahkanevan pelloille ja taas saatiin uusia lajeja listalle. Sieltä siirryttiin Lohtajajokisuulle, missä oli jonkin verran kahlaajia näkyvillä.

Seuraava kohde oli Ohtakari. Kovan tuulen vuoksi linnut eivät olleet suurin joukoin liikkeellä siellä, joskin muutama uusi laji kertyi kuitenkin. Päivän päätteeksi ajoimme vielä Isolle Kaihilanjärvelle, mistä arveltiin löytyvän ainakin nokikanoja. Tie huononi ja huononi, kunnes loppumatka piti jo kävellä. Vaivaa kannatti kuitenkin nähdä, sillä olihan järvellä nokikanoja sekä muita vesilintuja. Päivä oli aurinkoinen joskin tuulinen, mutta takaisin Himankaa kohti ajellessa alkoi vesisade. Kokonaisuutena päivä oli erittäin onnistunut!

Sunnuntai meni levähdellessä, mutta maanantaiaamuna piti jo lähteä taas maastoon. Kiertelin Nivalan lintupaikkoja ja hienoja havaintoja tulikin, joskaan yhtään uutta lajia ei aamupäivän reissulla kertynyt. Illansuussa lähdimme vielä vaimon kanssa yhdessä uudelle kierrokselle, katsomaan ristisorsia jotka onneksi vielä olivat tulvapellolla uiskentelemassa. Hieno elämys!

Vappuaamuna lähdimme Jukan ja Timon kanssa neljän aikaan kohti Kalajokea. Ensimmäinen kohde oli Vihaspauha. Vaatetta piti olla yhtä paljon kuin talven pöllöretkillä, ja sittenkin tuntui että tuuli menee luihin ja ytimiin. Vihaspauha tarjosi lajeja listalle tasaiseen tahtiin, lähinnä vesilintuja mutta myös muita. Aamupäivällä kun lintujen muutto taas hiljeni kokonaan, päätimme lähteä katsastamaan muita mahdollisia kohteita. Samalla tuli viesti Sepolta, että Letonnokalla on kaulushaikara äänessä sekä harmaasorsia kaksi paria. Sinne siis! Molemmat saatiin listalle sekä muutama muukin laji samasta paikasta.

Viimeinen kohde oli Vihaslahden lintutorni, jonne kyllä kannatti mennä. Punakuiri, mustapyrstökuiri, mustaviklo sekä punajalkaviklo olivat tärkeimmät ja mukavimmat havainnot, joskin muitakin lajeja taas näkyi sekä kuului. Kotimatkalla kertyi vielä muutama laji, niin että retken kokonaislajimääräksi tuli tasan 60. Todella onnistunut ja hieno retki, tällaisia vaan lisää! :)

Tornien taisto on tulossa viikonloppuna, ja nyt jännitetään päästäänkö tornille ollenkaan. Tällä hetkellä tulvavesi on niin korkealla, että tornille tarvitsee venekyydin, ja sittenkin voi olla hankaluuksia. Pieniä toiveita tässä kyllä on, että vesi ehtii laskea riittävästi lauantaiaamuun mennessä. Toivotaan parasta!

Retkeilyä

Kivitasku

Ristisorsa

Tilhi

Tilhi

Tilhi

Tuulihaukka

Tuulihaukka

Tuulihaukka

Sinisorsia

Kaverukset ruokinnalla

Punakylkirastas

Punakylkirastas

Poikamiehet iltauinnilla

Uivelopariskunta

Metso soitimella

Isolepinkäinen sieppasi sisiliskon

Isolepinkäinen

Kevään tuloa

Kevät etenee hiljalleen ja lintujakin alkaa näkyä enemmän. Joutsenia on ollut lähes kuukauden ajan, töyhtöhyyppiä näin ensimmäisen kerran pari viikkoa sitten ja sinisuohaukka oli jo maaliskuun alkupuolella liitelemässä Lestijärven yllä, Reisjärven puoleisella reunalla. Saman linnun oli nähnyt pari päivää aikaisemmin eräs ystäväni, joka oli mukana pilkkireissulla ja varmisti havainnon kun en ollut uskoa silmiäni. Yhdessä sitä seurattiin jonkin aikaa, sitten lähdettiin moottorikelkalla hakemaan mökiltä kiikarit ja kamera, mutta sillä aikaa lintu oli hävinnyt muualle.

Viherpeippoja on nyt ollut ruokinnalla maaliskuun aikana ja niiden ääniä kuuluu päivittäin lähiympäristöstä. Tänä aamuna tuli urpiaisia isohko määrä pihapuihin ja ympäristöön. Kuljin kameran kanssa pihalla ja napsin kuvia. Joukossa oli ainakin yksi tundraurpiainenkin, saattoi olla enemmänkin mutta en nähnyt kun en kehdannut naapureiden pihoille mennä kuvaamaan.

Pihabongaus 2012

Eilisen linturetken jälkeen oma piha näytti hiljaiselta, joten päätin jättää pihabongauksen tälle päivälle. Napakka pakkanen ehkä verotti lintuja, sillä määrät jäivät vähäisemmiksi kuin tänä talvena keskimäärin on ollut. Talitiaisia, sinitiaisia, varpusia, pikkuvarpusia, keltasirkkuja ja harakoita oli havainnointitunnin aikana liikkeellä. Keltasirkkujen määrä on tammikuun aikana lisääntynyt ruokinnalla, ja niitä oli lukumääräisesti nytkin eniten. Varpusten määrä on koko talven ollut pienempi kuin viime talvena, ja se näkyi nytkin. Tänä talvena ei ole näkynyt viherpeippoja eikä urpiaisia, ei myöskään punatulkkuja omalla pihalla. Toivottavasti vuoden päästä pihabongauksessa on taas erilainen tilanne, runsaampaan suuntaan ;-). Pihabongauksen kuvasatoa 29.1.2012:

 

Linturetkellä Pyhäjärvellä

Aamusella lähdimme Timon kanssa Nivalasta kohti Haapajärveä, jossa oli puhe tavata Jukka ja lähteä porukalla kiertelemään Pyhäjärvelle. Alkumatka sujui nopeasti ja ensimmäiset harakat nähtiin Haapajärven keskustassa. Niitä ei vielä laskettu mukaan, koska varsinainen retki ei ollut alkanut. Pian saatii Jukkakin kyytiin ja matka Pyhäjärvelle alkoi. Puolen tunnin ajamisen jälkeen olimmekin jo ensimmäisessä kohteessa, Tikkalansalmessa, mikä yleensä on sulana läpi talven. Nyt kuitenkin sula oli pieni, eikä siinä ollut yhtään lintua. Kävimme kävelemässä sillalla ja kurkkimassa sillan allekin, mutta ei todellakaan ollut mitään. Ennakko-odotukset murskaantuivat. Totesin, että tämän jälkeen kaikki mitä nähdään, on odotukset ylittävää :). Aurinko alkoi nousta metsän takaa tässä vaiheessa.

Harakoita ja variksia tuntui olevan liikkeellä Pyhäjärven keskustassa. Pyörimme siellä jonkin aikaa, kunnes jatkoimme matkaa Hietakylän suuntaan. Matkalla nähtiin lisää harakoita ja variksia, mutta myös naakka. Kolme lajia oli jo päivän listalla. Hietakylän koskella uiskenteli naarastelkkä, minkä näkeminen lievitti Tikkalansalmen pettymystä.

Samassa paikassa kuulimme korpin huutelevan ja Timo pääsi näkemäänkin sen. Lajilistalle tuli kaksi lajia siis lisää, ja minulle kaksi vuodaria lisää telkästä ja korpista. Matka jatkui kohti seuraavaa koskea, mutta eräällä peltoaukealla oli 12 teertä, ja pysähdyimme niitä havainnoimaan hetkeksi. Vuodari lisää!

Teerihavainnon jälkeen jatkoimme matkaa Kuppaankoskelle, missä heti huomattiin koskikara. Auto parkkiin ja kiireesti katsomaan. Parin minuutin kuluttua siihen lensi toinenkin, ja niitä saimme ihastella pitkän aikaa.

Samasta paikasta näimme useita närhiä ja keltasirkkuja samalla kun seurasimme korkikarojen liikkumista koskialueella. Lähellä olevan talon ruokinnalla näkyi lisäksi talitiaisia. Koskikarasta ja närhestä jälleen vuodarit!

 

Jatkoimme taas matkaa seuraavaan koskipaikkaan, jonka lähistöllä oli suuret määrät variksia, harakoita ja närhiä sekä keltasirkkuja. Siinä oli voimalaitos, jonka alapuolella oli aikaisemmin nähty sinisorsapari, mutta niitä ei enää ollut. Sinitiainen saatiin lajilistalle. Matka jatkui ja reitti kiersi osaksi Kärsämäen puolelta. Harmittavasti paria kilometriä ennen Pyhäjärven rajaa havaittiin maatkoka. Auto pysähdyksiin ja vauhdilla ulos. Olin pakannut kameran takapenkille, ja myöhästyin parhaista kuvaustilanteista, mutta jonkinlaisen kuvan siitäkin sentään sain.

KPLY:n vuodaria siitä ei nyt tullut, mutta hieno havainto oli sekin. Matka jatkui Nurmesjärvelle. Pikkutikkaa haettiin, mutta eipä tällä kertaa saatu. Pois lähtiessä pysähdyimme vielä järven kohdalla, ja se kannatti. Vastarannan männyn latvassa oli metso. Kiikareilla ja putkella sitä seurasimme jonkin aikaa. Jälleen vuodari lisää itselleni! Matka jatkui, ja pysähdyimme hetkeksi kiikaroimaan erästä ruokintaa, josta lajilistalle saatiin punatulkku. Vielä yksi pysähdys tehtiin Parkkimajärven kohdalla, missä Timo kokeili pyytä attrapilla. Saman tien vastasi rantametsiköstä pyy ja vielä toinenkin. Taas lajilistalle yksi lisää. Viimeinen laji saatiin sitten Haapajärven keskustasta, missä oli parvi kesykyyhkyjä.

Upea reissu, joka vaisusti alkaneen aamun jälkeen toi hienoja havaintoja ja vuodareita jokaiselle. Kyllä kannatti tällekin linturetkelle lähteä! Uusia maisemia ja reittejä sekä hienoja havaintopaikkoja tuli tutuksi, ja niissä pitää lähteä käymään toistekin. Maakotkaa oli aikomus pästä näkemään jo heti huomenna ja tällä kertaa Pyhäjärven puolelta, jotta sen saa vuodariksi...