Lauantaiaamuna nousin ennen kukonlaulua keittämään kahvit ja tekemään eväitä päiväksi. Vilkaisin lämpömittariin ja totesin siinä helpottuneena että plussan puolella on. En tullut katsoneeksi ulos ennen kuin siinä vaiheessa, kun aloin kantaa tavaroita autoon. Yllätys oli melkoinen kun tajusin että siellähän sataa vettä, ja kovasti. Sadekamppeita ei siinä kiireessä löytynyt mistään, eipä tietenkään. Nappasin nopeasti eräpuvun lisäksi toppapuvun mukaan, vaikka vaatetta oli päällä jo melkoisesti.
Tornille päästyäni totesin, että ei sitä vaatetta ainakaan liikaa ollut päällä. Raaka kylmä tuuli puhalsi läpi asti. Kannoin tavarat torniin, joka onneksi on katettu ja osittain rakennettu seiniä ympärille. Kello alkoi olla jo viisi, ja hetken kuluttua kisa käynnistyi. Ensimmäiset lajit napsahtelivat nopeaan tahtiin. Puuskittainen tuuli ujelsi välillä niin kovaa, että lintujen äänet häipyivät ihan täysin. Järvikin oli vielä osaksi jäässä, mikä vaikutti selvästi lintujen määrään.
Vesisade muuttui räntäsateeksi ja tuuli koveni. Kävin autosta hakemassa toisen toppatakin päälle. Se vaikutti sen verran paljon, että pahin tuuli ei enää tuntunut. Olo oli lähes siedettävä jo. Kolmen kisatunnin jälkeen oli aika juoda kuppi kuumaa kahvia. Mukavasti siinä sormetkin lämpenivät kuuman mukin ympärillä. Tässä vaiheessa meillä oli jo nuotio tehtynä ja ensimmäiset makkarat paistumassa. Tulet pidettiinkin sitten koko päivän ajan palamassa. Välillä itse kukin kävi lämmittelemässä ja eväitä syömässä. Aika hauska tilanne oli, kun viidenkymmenen metrin päässä jään reunalla huomattiin meriharakka kahden lokin seurassa. Kukaan ei ollut nähnyt sen tuloa, mutta siinä se hetken aikaa levähti, ennen kuin naurulokit päättivät ajaa sen pois.
Lajilista karttui tasaiseen tahtiin. Välillä oli aikaa jutella, välillä joku havainto aiheutti ryntäyksen putkien ääreen. Koko ajan kuitenkin vähintään kahdet kiikarit tai putket haravoivat maastoa.
Kellon lähestyessä kisan päättymistä sääkin alkoi seljetä. Petolinnut lähtivät liikkeelle, ja yksi havainto keskustelutti pitkään. Porukalla piti lintukirjoista tarkistaa mikä haukka olikaan kyseessä. Selvisihän se, ja niin saatiin yksi laji ruksattua listalta lisää.
Varttituntia ennen kisan päättymistä taivas oli lähes pilvetön ja sää lämpeni. Järvikin näyttäytyi ihan eri nnäköisenä kuin aamupäivän aikana. Kova tuuli ja sade olivat kuluttaneet päivän aikana jääpeitteen puoleen siitä mitä se oli vielä aamulla.
Kaiken kaikkiaan lajimääräksi tuli 53, mikä oli enemmän kuin edellisenä vuotena. Säästä johtuen moni peruslaji jäi kuulematta ja näkemättä, mutta toisaalta mukavia yllätyksiäkin tuli. Meriharakan lisäksi käenpiika lensi järven yli ja huusi kovasti mennessään. Uivelot ja mustaviklo täydensivät tavallisempien lajien listaa. Kaiken kaikkiaan päivä oli säästä huolimatta mukava eikä missään vaiheessa tullut kyllästymisen tunnetta. Joukkue oli jälleen kerran mukava, huumoriakin riitti koko päivälle ja lintuharrastajien yhteenkuuluvuus tuli todistettua. Vieraita kävi tornilla pitkin päivää tutustumassa tilanteeseen ja kyselemässä järven linnustosta sekä kertoilemassa omista havainnoistaan.
Taas pitää vuosi odottaa, ennen kuin päästään seuraavan kerran kisaamaan lajimääristä tällä tavalla. Onneksi on tulossa muutama linturalli kesän mittaan sekä tietysti paljon retkiä niin yksin kuin porukallakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti