Aloitin talviruokinnan pari viikkoa sitten. Siemeniä, talipötköjä sekä talipalloja muutama metallikehikkoon. Tuskin kerkisin sisälle, kun varpuset olivat tonkimassa automaattia ja tiaiset talipötkylöissä. Tuntuipa hyvältä - hetken aikaa. Nimittäin kohta siinä oli oli kuusi harakkaa, jotka lohkoivat isoja palasia talista, meinvät lintulaudalle, söivät siemenet ja hätistivät kaikki pikkulinnut pois. Tämä oli jotakin ennen näkemätöntä.
Siirsin talipötkylän jäänteet eri paikkaan. Seuraavana päivänä siitä oli pelkkä naru jäljellä. Harakat kävivät syömässä loputkin. Ostin uuden, laitoin sen taas eri paikkaan, sellaiseen mihin harakoiden olisi vaikeampi päästä. Ei se estänyt niitä, muutamassa päivässä harakat saivat syötyä siitäkin kaksi kolmasosaa.
Nyt tällä viikolla rakensin telineen, johon ripustin uudet talipötkyt. Yhtään oksaa ei ole metriä lähempänä. Taliin työnsi ohuita tikkuja, joissa pikkulinnut voivat istua ja syödä, mutta harakoita ne eivät kestä. Lisäksi viritin katiskaverkosta esteen alapuolelle, niin että hyppimällä ne eivät pääse talin kimppuun. Kyllä siinä on harakoiden pää pyörinyt ja mahoton meteli välillä käynyt, kun ne eivät olekaan päässeet syömään pikkulintujen ruokaa. Siemenet laitoin ruokinta-automaatteihin, joten niitäkään harakat eivät nyt pääse syömään. Mahtaa niitä kismittää :).
Ruokinta keräsi heti harakoiden lisäksi talitiaisia, sinitiaisia, varpusia, pikkuvarpusia sekä keltasirkkuja. Kaikki nämä ovat olleet nyt jokapäiväisiä vieraita ruokinnalla. Tänään oli ihmeellinen päivä, sillä lähes samalla kellonlyömällä noiden vakiolajien lisäksi tuli viherpeippoja, punatulkkuja, yksi mustarastas, yksi hömötiainen sekä kaiken huippuna turkinkyyhky. Ehkä tämä johtuu siitä(kin), että kävin aamulla ostamassa aringonkukan siemeniä ja ripottelin niitä maahan ja laitoin lintulaudallekin. Harakoita ei ole tänään näkynyt kuin yksi, ja senkin säikytin tiehensä heti saman tien kun se paikalle tuli. Toivottavasti punatulkut ainakin jäisivät koko talveksi, sillä ne tuovat vähän väriä lisää lintuparveen. Tilhejäkin oli pihapuissa jonkin verran päivällä, mutta ne eivät ole ruokinnalla käyneet sentään. Hömötiainen on harvinainen näky meillä, viime talvelta minulla on yksi näköhavainto omalla ruokinnalla ja tämä oli ensimmäinen tälle syksylle. Ympäristö ei ole niiden elinympäristöä, joten ohikulkumatkalla taisi tämäkin yksilö olla.
Viidentoista joutsenen parvi lensi iltapäivällä matalalla ohi, suuntana etelä. Pihalla niitä pojan kanssa seurattiin ja laskettiin lukumäärä. Molemmat päätyivät samaan lukemaan, joten määrä oli tarkka. Tosin ne oli helppo laskea, kun niin läheltä ja matalalla lensivät, ei tarvinnut arvioida montako niitä oli. Eilen oli Raudaskylällä tien vieressä pellolla 18 joutsenta, sekä aikuisia että tämän kesän poikasia. Vielä niitä siis on, ja tämänpäiväisen havainnon voin kirjata Joutsenbongauksen sivuillekin.
Ruokinnasta vielä sellainen havainto, että talitiaisia on paljon enemmän kuin viime talvena. Sinitiaisia on suunnilleen sama määrä. Pikkuvarpusten määrä on pienempi suhteessa varpusten määrään, ainakin silmämääräisesti. En ole vielä laskenut niiden lukumääriä, täytyy sitten talvella tehdää tarkempaa laskentaa.
Aloittakaapa hyvät lukijat lintujen talviruokinta nyt, ellette ole sitä vielä tehneet. Linnuista riittää iloa koko talveksi kun ne oppivat ruokinnalla käymään!
Meillä poimimatta jääneet tyrnit kelpaavat harakoille ja närheille. Muita lintuja niissä ei ole näkynyt, väkeviä kun ovat. Kyllä varislinnut tarvitsevatkin vitamiineja, kunhan talvi kiristää otettaan. Muut marjansyöjälinnut luovuttavat ja siirtyvät etelämmäksi...
VastaaPoista