Eilen aamulla aikaisin ajelin Nivalasta Siilinjärvelle. Tiellä ja penkoilla näkyi alkumatkasta naakkoja, sekä pitkin matkaa variksia ja harakoita. Pyhäjärven sulassa uiskenteli 19 joutsenta. Muuttomatkalla pohjoiseen siinä on hyvä paikka levähtää ja ruokailla muutaman päivän ajan. Kallaveden jäällä oli hiljaista. Siinä mielessä hiljaista, että ihmisen aikaansaamia ääniä ei kuulunut. Kaksi korppia kierteli koko päivän rantametsien yllä ja välillä ne lensivät saaresta toiseen, ehkäpä odottaen että meiltä pilkkimiehiltä jäisi jokunen kala hangelle niiden syötäväksi.
Auringon paistaessa siniseltä taivaalta ja korppien huudellessa toisilleen tunsi kyllä kevään tekevän tuloaan. Käpytikka kiljahteli myöskin rantametsässä pitkin päivää, ja iltapäivällä se innostui rummuttamaan kelopuun latvassa. Pärinä kuului kauaksi ja yhdessä korppien huutelun kanssa se vain tehosti luonnon hiljaisuutta. Korvat herkistyivät kuulemaan pienimmätkin äänet. Tiaisia näkyi ja kuului rantametsikössä myöskin. Päivä oli uskomattoman hieno, vaikka lintuja ei tuon enempää näkynytkään. Tosin ne eivät päivän pääaiheena tällä kertaa olleetkaan ;-).
Meillä on yksi linnunpönttö aivan talon lähellä, jossa sitä voi seurata vaikkapa pannuhuoneessa poiketessa. Toissapäivänä seurasin jonkin aikaa kun kuusitiainen tutki pönttöä, kieppuen sen suuaukon ympärillä ja pyrähtäen välillä oksalle. Jopas uskaltautui sisöltäpäinkin tekemään pöntön kuntoarviota! Ja kun hetkenpääästä silmäsin pönttöä taas, kuusitiaista ei näkynyt enää, vaan pöntön vieressä istuskeli sinitiainen. Olikohan pönttö varattu?
VastaaPoista