Linturetkellä Pyhäjärvellä

Aamusella lähdimme Timon kanssa Nivalasta kohti Haapajärveä, jossa oli puhe tavata Jukka ja lähteä porukalla kiertelemään Pyhäjärvelle. Alkumatka sujui nopeasti ja ensimmäiset harakat nähtiin Haapajärven keskustassa. Niitä ei vielä laskettu mukaan, koska varsinainen retki ei ollut alkanut. Pian saatii Jukkakin kyytiin ja matka Pyhäjärvelle alkoi. Puolen tunnin ajamisen jälkeen olimmekin jo ensimmäisessä kohteessa, Tikkalansalmessa, mikä yleensä on sulana läpi talven. Nyt kuitenkin sula oli pieni, eikä siinä ollut yhtään lintua. Kävimme kävelemässä sillalla ja kurkkimassa sillan allekin, mutta ei todellakaan ollut mitään. Ennakko-odotukset murskaantuivat. Totesin, että tämän jälkeen kaikki mitä nähdään, on odotukset ylittävää :). Aurinko alkoi nousta metsän takaa tässä vaiheessa.

Harakoita ja variksia tuntui olevan liikkeellä Pyhäjärven keskustassa. Pyörimme siellä jonkin aikaa, kunnes jatkoimme matkaa Hietakylän suuntaan. Matkalla nähtiin lisää harakoita ja variksia, mutta myös naakka. Kolme lajia oli jo päivän listalla. Hietakylän koskella uiskenteli naarastelkkä, minkä näkeminen lievitti Tikkalansalmen pettymystä.

Samassa paikassa kuulimme korpin huutelevan ja Timo pääsi näkemäänkin sen. Lajilistalle tuli kaksi lajia siis lisää, ja minulle kaksi vuodaria lisää telkästä ja korpista. Matka jatkui kohti seuraavaa koskea, mutta eräällä peltoaukealla oli 12 teertä, ja pysähdyimme niitä havainnoimaan hetkeksi. Vuodari lisää!

Teerihavainnon jälkeen jatkoimme matkaa Kuppaankoskelle, missä heti huomattiin koskikara. Auto parkkiin ja kiireesti katsomaan. Parin minuutin kuluttua siihen lensi toinenkin, ja niitä saimme ihastella pitkän aikaa.

Samasta paikasta näimme useita närhiä ja keltasirkkuja samalla kun seurasimme korkikarojen liikkumista koskialueella. Lähellä olevan talon ruokinnalla näkyi lisäksi talitiaisia. Koskikarasta ja närhestä jälleen vuodarit!

 

Jatkoimme taas matkaa seuraavaan koskipaikkaan, jonka lähistöllä oli suuret määrät variksia, harakoita ja närhiä sekä keltasirkkuja. Siinä oli voimalaitos, jonka alapuolella oli aikaisemmin nähty sinisorsapari, mutta niitä ei enää ollut. Sinitiainen saatiin lajilistalle. Matka jatkui ja reitti kiersi osaksi Kärsämäen puolelta. Harmittavasti paria kilometriä ennen Pyhäjärven rajaa havaittiin maatkoka. Auto pysähdyksiin ja vauhdilla ulos. Olin pakannut kameran takapenkille, ja myöhästyin parhaista kuvaustilanteista, mutta jonkinlaisen kuvan siitäkin sentään sain.

KPLY:n vuodaria siitä ei nyt tullut, mutta hieno havainto oli sekin. Matka jatkui Nurmesjärvelle. Pikkutikkaa haettiin, mutta eipä tällä kertaa saatu. Pois lähtiessä pysähdyimme vielä järven kohdalla, ja se kannatti. Vastarannan männyn latvassa oli metso. Kiikareilla ja putkella sitä seurasimme jonkin aikaa. Jälleen vuodari lisää itselleni! Matka jatkui, ja pysähdyimme hetkeksi kiikaroimaan erästä ruokintaa, josta lajilistalle saatiin punatulkku. Vielä yksi pysähdys tehtiin Parkkimajärven kohdalla, missä Timo kokeili pyytä attrapilla. Saman tien vastasi rantametsiköstä pyy ja vielä toinenkin. Taas lajilistalle yksi lisää. Viimeinen laji saatiin sitten Haapajärven keskustasta, missä oli parvi kesykyyhkyjä.

Upea reissu, joka vaisusti alkaneen aamun jälkeen toi hienoja havaintoja ja vuodareita jokaiselle. Kyllä kannatti tällekin linturetkelle lähteä! Uusia maisemia ja reittejä sekä hienoja havaintopaikkoja tuli tutuksi, ja niissä pitää lähteä käymään toistekin. Maakotkaa oli aikomus pästä näkemään jo heti huomenna ja tällä kertaa Pyhäjärven puolelta, jotta sen saa vuodariksi...