Sivut

lauantai 23. lokakuuta 2010

Valkoinen maa

Laitoin illalla herätyskellon soimaan aikaisin, tarkoituksena lähteä aamuhämärissä Hituran altaalle katsomaan oisko vielä lintuja liikkeellä. Yllätys olikin aamulla melkoinen, kun oli parin sentin lumikerros maassa. Jäi sitten lähtemättä lintukierrokselle kauemmas, kun piti kiireesti tehdä pihahommia heti aamusta alkaen. Toki sitten omalla pihalla näki lintuja ihan mukavasti. Havainnot alkoivat käpytikasta, joka tuli naputtamaan sähköpaaluun talon viereen jo aamulla. Siinä sillä on vakiopaikka lähes ympäri vuoden. Syvä kolo on jo tullut, ja käpyjen palasia kerros paalun juurella. Seurailin sen touhuja pidemmän aikaa samalla kun omia hommiani tein pihapiirissä.

Iso rätkäparvi lenteli pitkin päivää pihalla ja lähiympäristössä. Yksi rätkistä tuli omenapuuhun, johon oli muutama koristeomena jäänyt poimimatta. Siinä se hätäilemättä istui ja nokkaisi omenasta palasia suuhunsa. Välillä se häipyi pois, mutta tuli myöhemmin uudellen. Kylläpä se koko omenan päivän mittaan pisteli masuunsa.

Tintit ja varpuset olivat jo aamuhämärässä ruokintapaikalla, eivätkä ne siitä juuri koko päivänä ole poistuneet. Kävin täyttämässä kaikki lintulaudat taas muutaman päivän ajaksi. Melkoisella vauhdilla niistä ruoka hupenee näköjään. Vihervarpuset nokkivat maasta siemeniä, muut linnut lähinnä laudoilta. Päivän mittaan lumikin suli pois ja ruokintapaikan maaperä tarjosi varpusille paljon syömistä. Kolmea eri varpuslajia siinä on nyt ollut jatkuvasti. Viherpeippo on myös nyt käynyt muutamana päivänä syömässä. Sekoitin sen ensin vihervarpusiin, mutta tänään huomasin että tuohan ei olekaan varpunen. Kamera kiireesti käteen ja kuvaamaan, ja sitten lintukirjan sekä otettujen kuvien avulla varmistui, että viherpeippohan se on.

Yksi harakka yritti myös talipalloon käsiksi, mutta säikähti vissiin minua ja pakeni paikalta. Iltapävällä käväisin Ylivieskassa, ja näin tien varressa harakan sekä närhen riitelevän jostakin herkkupalasta. Närhi lähti pakoon ja harakka perään. Mikä lie ollut niin molempien mieleen, se jäi auton ikkunasta näkemättä.

Lintutornin avajaisiin oli tarkoitus mennä, mutta muut puuhat työllistivät sen verran paljon että en ehtinyt. Harmittaa vähän, mutta ehtiipä tuolla käydä omia aikojaankin ;-).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti