Linturetkellä

Työyhteisöni  henkilöstön virkistypäivää vietettiin tänään Kalajoella, Merisärkillä. Aamupäivä kuunneltiin luentoja, ja iltapäiväksi oli varattu monia ei eri vapaavalintaisia liikunta- ja ulkoiluaktiviteetteja. Minä ja kolme linja-autollista muita valitsimme opastetun linturetken kahdelle lintutornille (yhteensä meitä oli koolla n. 500 henkilöä). Vesisade iski pahimmoilleen Ämmän tornilla ollessamme, ja kastuimme läpimäriksi. Ei se mitään, näin kuitenkin muuttohaukan sekä joukon muita tavallisempia lajeja. Ainoa, ehkä pysyvä harmi oli, että kamera ehti kastua ja meni oikosulkuun. Siitä taisi tulla entinen kamera heti kertalaakista. On se minulla jo yhdeksän vuotta ollutkin ja on palvellut hyvin. Reilu 1000 kuvaa vuodessa, yhdeksän vuoden ajan. Se on kunnioitettava saavutus. Mielelläni olisin hyvää yhteistyötä tuon kameran kanssa jatkanutkin, mutta tilanne näyttää nyt pahalta...

 

Onneksi sentään sain kuvat pelastettua kortinlukijan avulla. Kuvissa Ämmän lintutorni sekä yksi kollega tarkkailemassa muuttohaukkaa.

Eloralli

Eloralli järjestettiin Nivalassa tänään toista kertaa. Sää suosi rallia, lajimääräksi tuli 119 eri lajia. Aamun muutamasta asteesta liki kahtakymmentä kohonnut lämpötila ja selkeä aurinkoinen ilma sai linnut liikkeelle runsain joukoin. Itse en päässyt osallistumaan syysflunssan iskettyä päälle viime hetkillä. Puhetyöläisenä oma ääni on tärkein työkalu, ja todella kipeä kurkku aamuyön tunteina sai "kiukusta kihisten" päätymään jäämään rallista pois. Pääsin kuitenkin osallistumaan purkutilaisuuteen ja kuulemaan osallistujien kokemuksia rallista.

Päällimmäisenä jäi mieleen kaikkien osallistujien positiivinen asenne. Hiukan haikein mielin kuuntelin ja sain kuvan lintuharrastajien yhteenkuuluvuudesta ja rehdistä kilpailutilanteesta näin linturallissa. Huumoriakin oli mukana Mutalammesta puhuttaessa ja ässät saivat aina raikuvat aplodit. Ehkä näin enemmän aloittelevana harrastajana oli hyväkin että en päässyt osallistumaan. Suuresti kyllä kunnioitan osallistujien huikeaa tietomäärää. Paljon on itsellä vielä opiskeltavaa. Yksi tärkeimpiä anteja tilaisuudesta itselleni oli se, että "moni nimi sai kasvot" :-).

Seuraavakin eloralli päätettiin järjestää vuoden kuluttua Nivalassa. Tämä hiukan epävirallinen ralli saa aloittelijankin uskaltautumaan mukaan. Ei haittaa vaikka ei omaa joukkuetta olekaan, jokainen pääsee kyllä johonkin joukkueeseen mukaan. Tänä vuonna ilmoittautuneita oli 20 lintuharrastajaa, joista oman poisjääntini vuoksi kertyi sitten kuusi joukkuetta. Toivottavasti ensi vuonna saadaan vielä enemmän innokkaita harrastajia liikkeelle. Suuret kiitokset tapahtuman puuhamiehille!

Loman jälkeen

Kesäloma on ohi ja arkinen aherrus edessä. Olipa kiva tulla töihin, kun kolme pähkinähakkia hyppeli työpaikan pihalla sembramäntyjen alla koko aamun. Niiden touhuja olisi voinut seurata vaikka kuinka pitkään, mutta välillä piti keskittyä työasioihinkin :). Aamukahvilla kerroin muullekin henkilöstölle linnuista, ja sitten niitä seurattiin kahvinjuonnin ajan porukalla ja samalla keskusteltiin niiden elinympäristöstä ja ruoasta jne. Havaintoja pähkinähakeista oli muutamalla muullakin tältäkin kesältä Nivalan keskustasta.

Elokuu on hyvä ajankohta lintujen tarkkailuun, joten ei kun kiikarit mukana luontoon!

Kivilammella

Kivilampi sijaitsee Nivalan Järvikylällä, kilometrin kävelymatkan päässä ala-asteelta. Ennallistamisen jälkeen lampi on täynnä vettä ympäri vuoden. Lammelle johtavan metsäpolun varrella näkyy ja kuuluu lintuja varsinkin näin keväisin todella paljon. Lampi on myös vesilinnuille hyvä levähdys- ja pesintäpaikka. Olen käynyt havainnoimassa lintuja siellä muutaman kerran tämänkin kevään aikana. Peippoja, keltasirkkuja, käpylintuja, sinitiaisia sekä västäräkkejä näkyi viimeisimmän linturetkeni aikana. Lisäksi kuului hippiäisen ääntelyä, mutta en saanut sitä silmieni enkä kiikarini ulottuville. Muitakin lintulajeja kuului, mutta äänitunnistamiseni on vielä sen verran alkeistasolla, että en uskalla sanoa mitä ne olivat.

Lammen rannalla on nuotiopaikka ja katos, jossa voi vaikka sateen tullen istuskella katselemassa ja kuuntelemassa luonnon ääniä. Lammen ympäri kiertää polku. Paikka on ehdottomasti käymisen arvoinen kaikille linnuista ja luonnosta kiinnostuneille!

Tornien taisto

Aurinko näyttäytyi klo 4:45, ennen kisan alkua Erkkisjärven takana.

Tornien taistoa vietettiin tänään tuulisessa säässä. Ilmatieteen laitoksen sääennuste meni pieleen aamun ja aamupäivän osalta täysin. Kylmä tuuli ei sentään vienyt mennessään kisan iloa, vaan jokainen joukkueemme jäsen oli täysillä mukana. Jännitys säilyi lähes viimeisille minuuteille, sillä vielä ihan viimeisenkin tunnin aikana kiikareiden ja kaukoputkien näkyville ilmestyi uusia lajeja. Tulos jäi niin lähelle erästä tasalukua, että loppuun saakka piti jännittää löytyiskö vielä yksi laji lisää. Ei kuitenkaan löytynyt, mutta tulos oli silti huikea.

Näkymä Erkkisjärvelle kisan lopussa.

Nivalan torni osallistui ensimmäistä kertaa tähän kisaan. Ennakko-odotukset ylittyivät tuplasti, ja samalla tuli runsaasti paineita ensi vuodelle. Tornin suosio tulee varmasti kasvamaan muutenkin, kun tulokset julkaistaan. Paikka on monipuolinen. Vesilinnut ja kahlaajat, peltomaiseman linnusto sekä pihapiirien ja osin sekametsienkin linnusto ovat innokkaiden tarkkailijoiden nähtävissä. Lajirunsaus yllätti meidät positiivisesti, ja tornin paikka on selvästikin valittu oikein.

Aimontorni 7.5.2011

Kevät saapuu vähitellen

Pitkän talven jälkeen on kevät saapumassa. Alkuviikosta minun piti tehdä muutaman päivän työreissu pääkaupunkiin, ja junan ikkunasta oli helppo seurata kevään merkkejä maastossa. Kokkolan ja Seinäjoen välilä juna pysähtyi odottamaan vastaantulevaa junaa, vieressä oli sänkipelto josta lumi oli jo sulanut pois. Ojat tulvivat ja osa peltoaavastakin oli veden peitossa. Siellä näkyi joutsenia, kurkia, töyhtöhyyppiä ja ihan ratapenkereellä hypähteli västäräkki.

Helsingissä olivat lokit saapuneet kirkumaan kaupungin ylle, vaikka meri oli vielä jäässä. Yksittäinen mustarastas piti yöllä konserttia. Lunta ei juurikaan näkynyt. Vettä satoi koko ajan, jonakin päivänä rankemmin, toisena tihuuttaen. Kevättä edistävää sekin.

Nyt on kaunis aurinkoinen päivä, ja täytyy lähteä puhdistamaan linnunpönttöjä ja ehkäpä rakentelemaan pari uuttakin. Varpuselle ainakin voisi muutaman naputella ja sijoittaa sopivaan paikkaan räystäiden alle. Yksi hyvä varpuspöntön ohje löytyy täältä.

Lintuhavaintoja

Eilen aamulla aikaisin ajelin Nivalasta Siilinjärvelle. Tiellä ja penkoilla näkyi alkumatkasta naakkoja, sekä pitkin matkaa variksia ja harakoita. Pyhäjärven sulassa uiskenteli 19 joutsenta. Muuttomatkalla pohjoiseen siinä on hyvä paikka levähtää ja ruokailla muutaman päivän ajan. Kallaveden jäällä oli hiljaista. Siinä mielessä hiljaista, että ihmisen aikaansaamia ääniä ei kuulunut. Kaksi korppia kierteli koko päivän rantametsien yllä ja välillä ne lensivät saaresta toiseen, ehkäpä odottaen että meiltä pilkkimiehiltä jäisi jokunen kala hangelle niiden syötäväksi.

Auringon paistaessa siniseltä taivaalta ja korppien huudellessa toisilleen tunsi kyllä kevään tekevän tuloaan. Käpytikka kiljahteli myöskin rantametsässä pitkin päivää, ja iltapäivällä se innostui rummuttamaan kelopuun latvassa. Pärinä kuului kauaksi ja yhdessä korppien huutelun kanssa se vain tehosti luonnon hiljaisuutta. Korvat herkistyivät kuulemaan pienimmätkin äänet. Tiaisia näkyi ja kuului rantametsikössä myöskin. Päivä oli uskomattoman hieno, vaikka lintuja ei tuon enempää näkynytkään. Tosin ne eivät päivän pääaiheena tällä kertaa olleetkaan ;-).

Talitintin pesäkolo

Hiihtolenkin varrella on vanha katkennut koivu, johon joku lintu on hakannut kolon ja toisenkin. Siinäpä talitintille oivallinen pesäpuu, juuri sopivalla korkeudella, aukon reunassa ja samalla metsän suojassa. Vielä on paksusti lunta maassa, mutta jo kuukauden kuluttua tilanne on toinen.

Ei-toivottu vieras

Tänään aamupäivällä, juuri lumisateen loputtua, ilmestyi varpushaukka etupihan lintulaudan katolle istuskelemaan. Se ei välittänyt yhtään vaikka muutaman metrin päästä keittiön ikkunasta katselimme ja kuvasimme. Varpuset hävisivät hetkessä piiloon. Vielä parin tunnin päästäkin haukan poistuttua lintulauta pysyy tyhjänä, vaikka kävin viemässä paljon uutta ruokaa. Toivottavasti tämä vieras oli vain läpikulkumatkalla, eikä jää vakituiseksi asukkaaksi. Ruokaa sille kyllä riittäisi. Varpusia on vielä paljon, vaikka pakkanen niitä verottikin. Toisaalta oli kiva nähdä varpushaukka noin läheltä, mutta toisaalta en haluaisi sen jäävän. Olen koko talven ruokkinut pihapiirin linnustoa, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Soisin lintujen pesivän tässä lähialueella vielä kesälläkin. Toisaalta taas, pitäähän varpushaukankin saada syömistä...

Linnunpönttöjen puhdistus

Innostuin tänään lähtemään linnunpönttöjen puhdistuskierrokselle.
En ole jaksanut niitä joka vuosi puhdistaa. Pari-kolme vuotta sitten laitoin lähimetsikköön parikymmentä uutta luonnonpuusta valmistettua pönttöä. Alkuun seurasin tarkoin kelpaako ne minkään linnun asunnoksi. Näytti siltä etten saa niihin asukkaita ollenkaan. Nyt kuitenkin totesin, että melkein kaikissa oli ollut vähintään yksi pesintä. Ne, joissa ei oltu pesitty oli halkeama, josta paistoi valo sisään. Korjasin halkeamat ja laitoin pohjalle sahanpuruja. Kaksi pönttöä täytin kokonaan puruilla koska olen kuullut, että ainakin hömppä haluaa itse valmistaa pesäkolon.
Kun kaikki on puhdistettu, on helppo seurata miten monessa on ollut asukas. (Timo Meriläinen)