Eilen sydänmaalla vallitsi marraskuisen talvipäivän hämäryys ja hiljaisuuus. Jostain kuului korpin raakkumista, joskus tiaisten hyvin hiljaista piipitystä. Talitintit tulivat hypähtelemään kaadettujen puiden oksien sekaan nokkien maasta jotakin syötävää. Sipulsin puunrungolle hieman leivänmuruja, jos ne sattuisivat niistä tykkäämään. Täällä metsissä tiaiset joutuvat etsimään ruokansa itse, kun eivät pääse nauttimaan lintulaudan antimista. Jos talvi on ankara, kuolleisuus voi nousta korkeaksi.
Yöllä sitten satoi lunta ja aamulla tiaiset tulivat koputtelemaan talon seiniä ja ikkunanpieliä. Onkohan tarkoitus pyytää ruokaa lintulaudalle vai mihin koputuksella pyrkivät? Yksi merkillisyys on jota olen aina miettinyt enkä ole selitystä kuullut, eli tiaisten tarve nyhtää villaa kaikista mahdollisista paikoista syksyisin. Mitä se tarkoittaa? Se olisi ymmärrettävää jos ne käyttäisivät villaa johonkin, mutta se näyttää olevan ikäänkuin huvia tai muu selittämätön pakottava tarve. Jokapaikasta, mistä nokallaan suinkin yltävät, ne nyhtävät pieniä tukkoja vuorivillaa, eivätkä havaintojeni mukaan tee sillä mitään. Vuorilautojen ja räystäiden alta, tai varastossa olevista vähänkään auki olevista villapaaleista syntyy melkoinen joukko pieniä villatuppoja, joita joskus joutuu oikein lakaisemaan pois. Tietääköhän kukaan ilmiölle mitään selitystä?
Olen pannut merkille saman asian, että talitiaisten jäljiltä löytyy lattialta villaa.
VastaaPoistaJos varastossa sattuu olemaan styroxilevy, niin ne hakkaavat sen hajalle.
Vievätkö ne niitä villatukkoja pönttöihin, vai jäävätkö ne levälleen pitkin maata? Tuli mieleen että jos lämmikkeeksi pönttöön kuljettaisivat. Muistan saman ilmiön aikanaan vielä kotona asuessani, täällä kirkonkylällä en ole havainnut.
VastaaPoistaEn ole ainakaan huomannut niiden kuljettelevan villaa mihinkään. Pitäs katsoa, oisko pihapiirin pöntöissä mitään siihen viitaavaa.
VastaaPoista